ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö. Se johtuu aivojen epätavanomaisesta toiminnasta. ADHD:ta esiintyy niin lapsilla kuin aikuisilla. Perimällä ja ympäristötekijöillä ajatellaan olevan merkittävä yhteisvaikutus ADHD:n kehittymisessä.

ADHD on monimuotoinen. Se näkyy eri ihmisillä eri tavalla. Myös iällä ja sukupuolella on merkitystä siihen, miten ADHD-oireet ilmenevät. ADHD:n ydinoireita ovat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet ja impulsiivisuus. Nämä oireet ovat pitkäkestoisia ja toimintakykyä haittaavia.

ADHD ei ole käytöshäiriö, huonon kasvatuksen tulos, välinpitämättömyyttä, laiskuutta tai alhaista älykkyyttä. ADHD johtuu aivojen neurobiologisesta poikkeavuudesta. Parhaimmillaan ADHD voi olla myös voimavara; henkilöt, joilla on ADHD, koetaan monesti luovina ja innovatiivisina. He pystyvät usein keskittymään mielenkiinnon kohteisiinsa hyvin intensiivisesti.

On hyvä muistaa, että meillä kaikilla esiintyy toisinaan ADHD:n oireiden piirteitä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meillä on ADHD. ADHD:n diagnostiset kriteerit täyttyvät vasta, kun ydinoireet ovat pitkäkestoisia, haittaavat jokapäiväistä toimintakykyä ja ovat alkaneet jo lapsuudessa.

 

ADHD – varhaisella tuella arki toimivaksi

 

ADHD aikuisella -video

 
Lähde: ADHD – varhaisella tuella arki toimivaksi. Käyvän hoidon potilasversiot. Kirsi Tarnanen, Anita Puustjärvi, Arja Tuunainen, Käypä hoito -työryhmä, Katariina Berggren ja Mirjami Koivunen. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 1.9.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

ADHD:n oirekuva muuttuu yleensä iän myötä. Aikuisilla ulospäin näkyvä ylivilkkaus vähenee ja ADHD näyttäytyykin usein tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeutena ja impulsiivisena käytöksenä. Vaikka motorista levottomuutta ei ulospäin näkyisikään, ylivilkkaus voi ilmetä myös sisäisenä levottomuuden tunteena, rauhattomuutena ja taipumuksena välttää tilanteita, joissa ollaan pitkään paikoillaan.

Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet ovat oireista pysyvämpiä. Ne voivat näkyä mm.

  • Toiminnan aloittamisen vaikeutena; asioihin tarttuminen ja suunnitelmien tekeminen saattaa tuntua ylivoimaiselta. Laskut jäävät helposti maksamatta ja kauppalistan laatiminen on työlästä.
  • Tarkkaavuuden vaihteluna; keskittyminen esimerkiksi luennoilla tai kokouksissa on hankalaa, pienetkin äänet häiritsevät ja ajatukset karkailevat helposti pois aiheesta.
  • Kuuntelemisen vaikeutena ja hajamielisyytenä; etenkin jos aihe ei kiinnosta kuunteleminen saattaa tuntua hankalalta ja asioiden muistaminen mahdottomalta.
  • Pitkäjänteisyyden puuttumisena; takana voi olla useita kesken jääneitä projekteja, opintoja, työpaikanvaihdoksia tai ihmissuhteita.

Impulsiivisuus saattaa aiheuttaa aikuisilla eniten haittaa elämässä. Se näyttäytyy usein mm.

  • lyhytpinnaisuutena,
  • ärtyisyytenä ja kärsimättömyytenä sekä
  • elämyshakuisuutena, riskialttiina käytöksenä ja nopeina päätöksinä isoissakin asioissa.

Mikäli epäilet itselläsi tai läheiselläsi ADHD:ta, suosittelemme, että olet yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen tai esimerkiksi ADHD-liiton tukipalveluihin: https://adhd-liitto.fi/tukea/

 

Lähde: ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 1.9.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

ADHD:n diagnosointi on perusteellinen prosessi. Se perustuu keskeisten oireiden tunnistamiseen ja toimintakyvyn arviointiin erilaisissa tilanteissa. Diagnoosivaiheessa haastatellaan potilaan lisäksi myös hänen läheisiään. Diagnoosikriteerien täyttymiseen tarvitaan tarkkaamattomuuden, yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden oireita niin, että ne ovat toimintakykyä haittaavia ja pitkäkestoisia. Lisäksi oireiden on tullut alkaa lapsuudessa. Diagnostisessa arviossa varmistetaan myös, etteivät oireet selity jollakin muulla tekijällä.

ADHD:n hoito suunnitellaan aina yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Hoidon tavoitteena on lievittää oireiden aiheuttamaa haittaa ja parantaa toimintakykyä. Keskeisiä keinoja hoidossa ovat erilaiset tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot sekä lääkehoito. Tärkeä osa hoitoa on hoitomuotojen hyötyjen ja haittojen arviointi, hoidon tuloksien seuranta sekä tarvittaessa hoidon sopeuttaminen.

Mikäli epäilet itselläsi tai läheiselläsi ADHD:ta, voit olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen tai esimerkiksi ADHD-liiton tukipalveluihin: https://adhd-liitto.fi/tukea/

 

Lähde: ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 1.9.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Miltä ADHD tuntuu?

 

Meillä kaikilla voi toisinaan esiintyä ADHD-tyyppisiä oireita. Silti voi olla vaikeaa ymmärtää, miltä arki ADHD:n kanssa tuntuu. Tarinankerronnallinen mobiilipeli FULL ADHD – Täyttä elämää vie pelaajan ADHD:n kokemusmaailmaan. Pelin tavoitteena on parantaa ymmärrystä siitä, miltä ADHD voi tuntua ja miten se voi näyttäytyä arjen eri tilanteissa. Mobiilipelin on toteuttanut Takeda yhteistyössä asiantuntijapsykiatrin, ADHD-liiton ja kokemusasiantuntijoiden sekä suomalaisen peliyritys Psyon Gamesin kanssa.

Pelaa, niin tiedät enemmän!

 

Full ADHD – Täyttä elämää

 

Hyppää kyytiin nuoren aikuisen, Eetu Vaarakallion, tapahtumarikkaaseen elämään. Pelissä Eetu kohtaa arkipäiväisiä haasteita ja kiperiä tilanteita, joista selviytyäkseen hän käyttää toiminnanohjauksen resursseja. Pelissä toiminnanohjauksen resurssit saattavat loppua kesken ja tarina jatkua ennalta arvaamattomaan suuntaan. Pelaajana ohjaat itse, miten Eetun seuraavaksi käy. Hyppää hetkeksi ADHD-ihmisen maailmaan ja opi lisää siitä, miltä ADHD tuntuu.

MUN ADHD -videosarja

 

ADHD:n vaikutuksia arkeen ja elämään kuvataan harvoin ADHD-oireisten itsensä kertomana. Uusi moniosainen videosarja MUN ADHD käsittelee elämää ADHD-oireiden kanssa, ADHD-oireisten kertomana.

Sarjassa kokemustoimijat, ADHD-oireisen nuoren äiti sekä terveydenhuollon ammattilaiset kertovat, miltä ADHD voi tuntua sekä miten se voi elämässä ja arjessa näyttäytyä. Millaisia ovat esimerkiksi yleisimmät ADHD:hen liittyvät väärinkäsitykset ja miten arkea voi sujuvoittaa? Videoissa kuullaan lisäksi ADHD-oireiden vaikutuksista työelämään ja parisuhteeseen.

MUN ADHD -videosarja tarjoaa vertaistukea ja oivalluksia ADHD-arkeen. Kokonaisuus on toteutettu yhteistyössä ADHD-liiton ja Takedan kanssa. Videosarjan kaikki jaksot pääset katsomaan ADHD-liiton sivuilta.


MUN ADHD -videosarja